Minä valutan leipätaikinaan kultaista eestiläistä tuliaishunajaa.
Murskaan kämmenessä rosmariinia.
Päivän työt on tehty.
Kissa hurisee jaloissani.
Lapset rakentavat ulkona lauttoja, vasarat paukuttavat.
Hautaavat perhosta tulitikkulaatikossa.
Ovat terveitä ja iloisia, muutama jää yökylään.
Vanha lamppu, jonka haalin nurkkiini talvella ei toiminut.
Ajattelin vielä kerran kokeilla, nyt siinä palaa valo!
Olen tyytyväinen.
Olen onnellinen.
Huhuu! ollaanpas me samman aikaan aalloilla.. Kurkattuani maailmaasi, on pakko sanoa, että tossut oikeastaan kuuluisivat sulle. Just ne mitkä juuri tein. Laita mulle sähköpostilla hintaehdotuksesi ja muut tiedot. Haluatko kumipohjat?
VastaaPoistaSalla/käsveska kasveska(at)kolumbus.fi
Ihanaa!!!
VastaaPoistaLaitan, puspus!!!!
Niimpä, mikäs on sen ihanampaa kuin ulkoa kantautuva nikkaroinninkolke, lämmin vastaleivottu herkku ja lapsokaisten naurunhelinä
VastaaPoistaVau mikä lamppu, onni että sait sen toimimaan.
VastaaPoistaIhanalta kuulostaa päiväsi. Tutulta siinä, että pikku kissa kiehnää täälläkin jaloissa :)
Ihana tuo lamppu!
VastaaPoistaminäkin ihastelen lamppuasi!!
VastaaPoistaKaunis lamppu. Ja leipä kuulostaa herkulliselta, hunajaa ja kaikkea. Minä en muista, koska olisin leiponut leipää.
VastaaPoistaIhana lamppu.
VastaaPoistaTyytyväisyys on mulle ainakin varmaan koko elämänpituinen opettelumatka. Toisina päivinä tie on hyvä ja toisina kaikki on hukassa.
Tänään oli hyvä.
Rakastan leivän leipomista ehkä kotihommista eniten.Siinä tulee olo jossa aikaa ei ole.Vaan hyvä mieli ajatuksesta että rakkaat saavat sen pian lämpimänä syödä.Rosmariinia voi tuoksitella loputtomiin.Ihana postaus-kiitos sinulle!!
VastaaPoista